RADIOJUTTU: Tuore tutkimus kertoo, millaista työelämää nuoret etsivät ja mikä saa heidät pysymään samassa yrityksessä

Johtamisen merkitys nuorille ammattilaisille on vähäisempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, paljastaa tuore Young Professional Attraction Index -tutkimus. Tutkimuksessa selvisi myös, että Reaktor, Google ja KONE ovat korkeakoulutettujen nuorten mielestä houkuttelevimmat työnantajat Suomessa.

Mutta mitä koulutetut nuoret odottavat työelämältä? Ja mikä saa heidät pysymään saman työnantajan palveluksessa?

Haastateltavina ovat Academic Workin toimitusjohtaja Stefan Heinrichs ja Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteff. Toimittajana on Leena Piirto.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Academic Workin kanssa.


RADIOJUTTU: Kosteusanturit hälyttävät kosteus- ja homeongelmasta

Kosteus- ja homeongelmat ovat vakava riesa suomalaisissa kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja muissa rakennuksissa. Tutkimusten mukaan Suomessa jopa 20–40 prosenttia rakennuksista kärsii merkittävästä kosteus- tai homeongelmasta.

Nyt ihmisiä sairastuttavaan riesaan on keksitty apu: pelikortin kokoiset ja muutaman euron hintaiset kosteusanturit. Minne kosteusanturit asennetaan ja miten niitä luetaan? Voisiko niillä saada pidennettyä rakennusten elinkaarta ja vältettyä kosteusongelmia?

Haastateltavana on kosteusantureita ja niiden lukulaitteita testannut Metropolia-ammattikorkeakoulun teknologiapäällikkö Jarmo Tuppurainen.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

 

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalaa vauhdittavan KIRA-digi-hankkeen kanssa.


RADIOJUTTU: Silmät joutuvat koetukselle hämärässä

Valon määrä vähenee, kun vuosi lähenee loppuaan. Pimeässä silmät joutuvat koetukselle. Mitä silmissä tapahtuu hämärissä olosuhteissa? Minkä ikäisenä hämäränäkö alkaa heiketä? Pitääkö hämäränäön heikentymisestä huolestua?

Aiheesta kertoo Instrumentariumin optikko Arto Karhunen. Toimittajana on Nina Jousenkylä.

Haastattelu on radioille vapaasti ja veloituksetta editoitavissa ja julkaistavissa. Saatavilla on noin viiden minuutin ja kolmen minuutin mittainen juttu. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Instrumentariumin kanssa.

Instrumentarium

Silmien hyvinvoinnista huolehtiminen on meille kunnia-asia. Tänä päivänä Instrumentarium-myymälöitä on Suomessa 147 ja Virossa 20. Myymälöissämme ympäri Suomen palvelee yli 200 asiantuntevaa optikkoa ja jokaisesta myymälästämme löytyy myös silmälääkärin vastaanotto. Panostamme vahvasti myös optikkojen ja optisten myyjien kehysasiantuntijuuteen muun optisen tietämyksen lisäksi. Pääkaupunkiseudulla ja Kouvolassa tarjoamme lisäksi ensiluokkaisia silmäsairaalapalveluita, jotka tuotamme yhteistyössä Silmäsairaala Valon kanssa. www.instru.fi.


Näihin lasten ja nuorten taitoihin pelaaminen vaikuttaa

Pelaamiseen liitetään usein erilaisia uhkakuvia, mutta vähemmälle huomiolle jäävät pelaamisen hyödyt. Minkälaisia taitoja lapsi voi oppia pelaamisesta ja mitä hyötyä niistä voi olla?

DNA:n selvityksen mukaan*) 6-16-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät pelaamisen kehittävänä kaikissa ikäryhmissä, ja jopa 87 prosenttia näkee pelaamisen lapsen ja nuorten kielitaitoa parantavana ja 76 prosenttia havaitsemis- ja reaktiokykyä kehittävänä. DNA:n koululaistutkimukseen vastasi yli tuhat vanhempaa.

”Kielitaidon kehittyminen pelatessa on selvästi helpoin asia huomata. Pelit kehittävät myös taitoja, jotka eivät näy samalla tavalla ulospäin. Pelaaminen kehittää esimerkiksi myös sosiaalisten tilanteiden ja tunnetaitojen opettelua, ja vaikkapa pettymyksen sietämistä”, kertoo Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Sonja Hernesniemi.

Vastoin pelkoa, että pelit köyhdyttäisivät lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehittää sitä.

”Pelit nivoutuvat osaksi lapsen muuta elämää, kuten muutkin leikit”, vahvistaa Tampereen yliopiston pelitutkija Mikko Meriläinen.

Hernesniemen ja Meriläisen mukaan pelit voivat olla myös lapsia yhdistävä tekijä arjessa. Niiden kautta lapset voivat myös saada uusia kavereita, ja pelaaminen voi olla hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin vaikkapa niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole muuten niin sosiaalisia. Yli puolet 14–16-vuotiaiden lasten vanhemmista kertookin DNA:n kyselyssä, että heidän lapsillaan on pelien ja nettiyhteisöjen kautta tuttuja ja kavereita eri puolilta maailmaa.

Pelaaminen voi olla myös vain hauskaa

Suurelle osalle lapsista pelaaminen on osa päivittäistä arkea ja DNA:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi päivittäin puhelimella pelaaminen yleistyy 6–7 ikävuoden jälkeen. Tälle asiantuntijat näkevät selvän syyn.

”Kouluun mentäessä lapset saavat usein oman puhelimen, joten tietenkin silloin myös puhelimella pelaaminen lisääntyy. Tämän lisäksi lapset saattavat olla tunteja ennen vanhempiaan kotona ja pelaaminen on yksi tapa kuluttaa aikaa esimerkiksi vanhempia tai illan harrastuksien alkua odotellessa”, Hernesniemi selittää.

Myös Meriläinen korostaa, että pelaamisessa ei aina ole kyse uuden oppimisesta tai taitojen kehittämisestä, eikä aina tarvitsekaan olla.

”Meiltä monesti unohtuu se, että pelaaminen on todella hauskaa. Lapsilla ja nuorilla on tarve omaan aikaan, rentoutumiseen ja uusiin kokemuksiin, jotka ovat heille miellyttävää tekemistä. Pelaaminen on yksi tärkeä tällainen monen lapsen ja nuoren elämässä”, Meriläinen muistuttaa.

Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Sonja Hernesniemi (kuva Tero Savolainen)

Kainalo: Mikä on kohtuullista pelaamisessa – asiantuntijat vastaavat

DNA:n kyselyn mukaan 54 prosenttia vanhemmista on huolissaan lapsensa pelaamien pelien koukuttavuudesta.

Tampereen yliopiston pelitutkija Mikko Meriläinen:

”Suurin osa lapsista ja nuorista pelaa sopivan verran, eikä syytä olla huolissaan riippuvuudesta ole. Niin kauan kuin velvollisuudet tulevat hoidettua ja pelaaminen ei häiritse normaalia elämää, kuten nukkumista, ei tarvitse olla huolissaan. Riippuvuuteen on vielä pitkä matka normaalista päivittäisestä pelaamisesta.”

Pelien sisällöistä on DNA:n tutkimuksen mukaan huolissaan yli puolet vanhemmista.

Mediakasvatusseuran asiantuntijapsykologi Laura Pönkänen:

”Tähän huoleen paras vastaus on yksinkertaisesti tutustua peleihin yhdessä lapsen kanssa. Usein tietynlaisia pelejä niputetaan yhteen ja mielikuva niistä saatetaan muodostaa jostain yksittäisestä uutisesta, mutta unohdetaan keskustella sen kotona olevan peliasiantuntijan, eli lapsen kanssa.”

DNA:n kyselyn mukaan 44 prosenttia vanhemmista on huolissaan lapsensa pelaamiseen käyttämästä ajasta.

Laura Pönkänen:

"On hyvä ennakoivasti miettiä, minkälaista arki on ja miten pelaaminen siihen sisältyy. Näitä asioita on paras miettiä yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Yhteisen sovitun linjan löytämistä helpottaa myös se, että vanhemmat tutustuvat tähän lapsille ja nuorille tärkeään harrastukseen ja oppivat ymmärtämään, mistä siinä on kyse.”

Lapsille pelaaminen voi olla myös vain hauskaa ajanvietettä. Kuva: DNA

Nostoja tutkimuksesta:

59 prosenttia lapsista pelaa puhelimella päivittäin. Tietokoneella, pelikonsolilla ja tabletilla pelaa päivittäin noin neljäsosa.

Päivittäin puhelimella pelaaminen yleistyy 6–7 ikävuoden jälkeen.

Pelaaminen aloitetaan selvityksen mukaan yleisimmin alle 5-vuotiaana. Tämän ikäisenä pelikonsolilla pelaamisen on aloittanut 35 prosenttia, tabletilla 34 prosenttia, tietokoneella 28 prosenttia ja puhelimella 24 prosenttia kyseisillä laitteilla pelaavista lapsista.

Suosituimmiksi puhelimella pelattavista peleistä vanhemmat vastasivat Pokémon GO:n ja Minecraftin, mutta myös ryhmä ”muut erilaiset pelit” oli merkittävän suuri.

Tietokoneella lapset pelaavat eniten strategia- ja taistelupelejä. Taistelupelien pelaaminen korostuu 14-16-vuotiaiden lasten keskuudessa. Pelikonsolilla pelatessa näiden rinnalle nousevat myös auto- ja urheilupelit.

Vanhemmat näkevät pelaamisen erityisesti lapsen kielitaitoa ja havaitsemis- sekä reaktiokykyä kehittävänä. Pelit nähdään kehittävinä kaikissa ikäryhmissä.

Kaksi kolmesta vanhemmasta seuraa tarkasti pelien ikärajoituksia ja hyväksyy erikseen pelin lataamisen. Pelien ikärajojen seuraaminen ja ladattavien pelien hyväksyminen on yleisempää pienempien lasten osalta.

Tyypillisimmin lapset pelaavat yksin, mutta yli puolet pelaa myös samassa tilassa kavereiden kanssa ja noin 40 prosenttia verkon yli online-tuttujen kanssa.

 

*) Tutkimuksesta:
DNA:n koululaistutkimuksen 2018 tiedonkeruu toteutettiin Nepan online-paneeleissa viikkojen 22–24/2017 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Uutena tutkimuksessa kysyttiin vuonna 2018 tietokoneen käytöstä ja pelaamisesta. Lasten pelien pelaamista koskevan tiedonkeruun kohderyhmänä olivat 6–16-vuotiaiden lasten vanhemmat (n= 1032).

 

***

DNA:n koululaistutkimukseen voit tutustua täällä.

Lehdistötiedote 11.9.2018 – DNA selvitti: Sosiaaliset pelit lasten ja nuorten suosikkeja puhelimella pelattaessa

Artikkeli tuotettu yhteistyössä DNA:n kanssa.

Lisätietoja medialle:
DNA:n viestintä
puh. 044 044 8000
viestinta@dna.fi


Mobiilidatan määrä räjähtää – tältä arkesi näyttää tulevaisuudessa

Internetissä liikkuvan datan määrän kasvulle ei näy loppua. Kun kuluttajat innostuvat jatkuvasti uusista sovelluksista ja samaan aikaan langattoman tiedonsiirtoverkon laatu kasvaa ja käyttökustannukset laskevat, bittien virta ihmisten laitteisiin voimistuu entisestään.

Suomalaiset mobiiliverkkojen käyttäjät ovat tiedonsiirtomäärissä maailman kärkijoukkoa. DNA:n kyselytutkimuksen perusteella tietoliikennekaistaa kuluu erityisesti videoiden parissa viihtymiseen sekä pelaamiseen verkossa. Enää perheet eivät kokoonnu pelkästään tv-vastaanottimien äärelle, vaan katselevat omilta laitteiltaan sosiaalisia videopalveluita ja elokuvia suoratoistopalveluista.

Vaikka dataa liikkuu jo nyt huippumääriä globaalisti mitattuna, määrät jatkavat kasvuaan edelleen.

– Tulevaisuudessa eniten kasvua on esineiden internetissä. Esineitä ei ole kytketty internetiin vielä siinä määrin, että ne näkyisivät tiedonsiirtomäärissä, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Heikki Hämmäinen.

Esineiden internet tarkoittaa internetiin liitettäviä laitteita ja esineitä, joita voidaan ohjata verkossa. Verkkoon kytkettävät esineet helpottavat arkea, koska laitteet osaavat hoitaa rutiinitehtäviä automaation avulla. Verkossa voi olla esimerkiksi älytaloja kodinkoneineen, itseajavia ajoneuvoja ja muita laitteita, jotka välittävät dataa toisilleen ja reaaliaikaista informaatiota käyttäjilleen. Käyttäjä voi seurata esimerkiksi kotinsa toimintoja, energian kulutusta tai kutsua autonsa työpaikalleen verkon yli.

Viime vuosina ranteisiin kellojen tilalle ilmestyneet aktiivisuusrannekkeet eivät ole suoraan yhteydessä internetiin, mutta muutaman vuoden päästä nekin saattavat olla monien muiden mittalaitteiden tavoin verkossa.

– Erityisesti laitteiden välinen automaattinen liikenne kasvaa vielä pitkään. Liikennettä kasvattaa myös automaattinen videomonitorointi ja videotulkinta, uskoo professori Hämmäinen.

Verkkotekniikassa hypätään seuraavalle tasolle

Lisääntyvä data vaatii lisää kapasiteettia tietomäärien liikuttamiseksi viiveettä. Ihmiset haluavat jatkossakin elämyksiä, joita korkealaatuisten videoiden katselu, virtuaalitodellisuus ja sujuva pelaaminen tuottavat.

– Nämä yhdessä muodostavat todella suuren tiedonsiirron tarpeen. Kun on paljon videota, paljon ääntä, paljon pelejä ja sensoreita, tarvitaan todella nopea verkko, että kaikkia pystytään palvelemaan, DNA:n tuotekehitysjohtaja Ville Partanen sanoo.

Siihen nykyinen 4G-verkko ei yksin riitä, vaan ihmisten ja esineiden kommunikaation tarpeita varten tarvitaan seuraavan tason verkkoyhteys. 5G mahdollistaa suuremman tiedonsiirtokapasiteetin suuremmalla nopeudella erityisesti alueilla, joissa on paljon käyttäjiä, kuten kaupunkien keskustoissa.

– Tällä hetkellä videot pyörivät hyvin 4G-verkossa. Kun halutaan kissavideot yhä paremman laatuisina, että karvatkin erottuvat toisistaan tarkemmin, tarvitaan nopeampi verkko. Sitäkin varten me rakennamme nyt ja tulevaisuudessa 5G-verkkoa, toteaa DNA:n Partanen.

Laajakaistasta on muodostunut joka kodin perusedellytys kuten sähköistä ja vedestäkin. Ilman sitä olo tietoyhteiskunnassa tuntuisi ulkopuoliselta. Mutta, mitä arjellemme tapahtuisi, jos kaikki verkot kaatuisivat eikä edes älykodin pakastimen lämpötilaa voisi tarkkailla kännykän näytöltä, professori Heikki Hämmäinen?

– Jos mobiili-internet putoaisi pois päältä, maksaminen ja pankkitoiminta lakkaisivat. Sen mukana muun muassa kaikki ostaminen ja liikkuminen julkisilla liikennevälineillä vaikeutuisi.

 

***


Liittymäkohtaisen mobiilidatan käytön maailman top 3 -pylväskaavio.

Artikkeli tuotettu yhteistyössä DNA:n kanssa.

Lisätietoja medialle:
DNA, viestintä
puh. 044 044 8000
viestinta@dna.fi


RADIOJUTTU: Suomalaiset kuluttavat maailmassa eniten mobiilidataa – näin se tulee muuttamaan arkeamme

Suomalaiset ovat ahkeria mobiilidatan käyttäjiä. Esimerkiksi pelit ja videot vaativat verkolta paljon, joten tulevaisuudessa tiedonsiirtomäärä tulee yhä vain kasvamaan. Siihen ei nykyinen 4G-verkko enää yksin riitä, vaan ihmisten ja esineiden kommunikaation tarpeita varten tarvitaan seuraavan tason verkkoyhteys: 5G.

Haastateltavana ovat tuotekehitysjohtaja Ville Partanen DNA:lta ja professori Heikki Hämmäinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Anu Jumppanen.

 

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä DNA:n kanssa.


RADIOJUTTU: Jaakko Myllymaa sai uuden sydänläpän 90-vuotiaana

Kun 90-vuotiaan Jaakko Myllymaan sydänläppä vaihdettiin äitienpäivän aikoihin vuonna 2017, joutui mies harmikseen jättämään väliin monivuotisen sinivuokkojen keräämisen vaimonsa kanssa. Sairaalassa yhteinen toive kuitenkin oli, että vuoden kuluttua vuokot vaimon kanssa taas kerättäisiin.

Seuraavaksi Jaakko Myllymaa kertoo, kuinka hänellä todettiin aorttaläpän ahtauma, kuinka se hoidettiin ja millaista on ysikymppisen elämä nyt. Jutussa haastatellaan myös kardiologi Markku Eskolaa. Toimittaja on Nina Jousenkylä.

Radioille tiedoksi:

Radiojutusta on saatavilla noin kuuden minuutin pituinen juttu, joka on radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiotiedosto tämän linkin takaa.

Lisätietoa aorttaläpän ahtaumasta: www.läppävika.fi

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Edwards Lifesciencesin kanssa.

Edwards Lifesciences on maailman johtavia lääketieteellisten innovaatioiden kehittäjiä. Kehitämme aktiivisessa yhteistyössä lääkäreiden kanssa innovatiivisia teknisiä ratkaisuja rakenteellisten sydänsairauksien hoitoon sekä leikkaukselliseen ja tehohoidon tarkkailuun.
www.edwards.com


RADIOJUTTU: Lasten likinäkö yleistyy – mistä on kyse?

Katukuvassa näkyy yhä enemmän silmälasipäisiä lapsia, ja lasten likinäköisyys yleistyykin maailmalla. Mistä lisääntynyt likinäköisyys johtuu, ja voiko siihen jotenkin vaikuttaa? Millainen tilanne on Suomessa?

Instrumentariumin optikko Arto Karhunen kertoo aiheesta haastattelussa, jossa toimittajana on Nina Jousenkylä.

Radiohaastattelu on radioille vapaasti ja veloituksessa editoitavissa ja julkaistavissa. Saatavilla on kaksi versiota: noin viiden minuutin sekä kolmen minuutin mittainen juttu. Lataa radiotiedostot tämän linkin takaa.

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Instrumentariumin kanssa.

 

Instrumentarium

Silmien hyvinvoinnista huolehtiminen on meille kunnia-asia. Tänä päivänä Instrumentarium-myymälöitä on Suomessa 147 ja Virossa 20. Myymälöissämme ympäri Suomen palvelee yli 200 asiantuntevaa optikkoa ja jokaisesta myymälästämme löytyy myös silmälääkärin vastaanotto. Panostamme vahvasti myös optikkojen ja optisten myyjien kehysasiantuntijuuteen muun optisen tietämyksen lisäksi. Pääkaupunkiseudulla ja Kouvolassa tarjoamme lisäksi ensiluokkaisia silmäsairaalapalveluita, jotka tuotamme yhteistyössä Silmäsairaala Valon kanssa. www.instru.fi.


RADIOJUTTU: Tutkimus paljastaa: sukupolvierot kuluttamisessa ovat yllättävän pieniä – nuoria kiinnostavat merkityksellisyys ja paikalliset tarinat

Tuore tutkimus paljastaa, että suomalaiset ovat ostopäätöksissään hämmästyttävän homogeenistä porukkaa. Silti erityisesti nuorten panostus merkityksellisyyttä ja omia juuria korostavien tuotteiden ja palveluiden ostoon on tutkimuksessa paljastunut yllättävä ja uusi, erottuva trendi. Uusi trendi on myös, että suomalaisia kiinnostavat aidot brändit, jotka tuntuvat inhimillisiltä. Yhä useammalle suomalaiselle kotimaisen tuotteen valitseminen on vastuullinen valinta.

Haastateltavana on tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta. Toimittajana on Leena Piirto.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa.


RADIOJUTTU: Alkoholiongelmaan on saatavilla uudenlaista apua - lääke ja etähoito yleistyvät

RADIOJUTTU: Alkoholiongelmaan on saatavilla uudenlaista apua - lääke ja etähoito yleistyvät

 

Kesällä alkoholinkäyttö saatta helposti riistäytyä käsistä. Perinteisen täysraittiuden tavoitelun lisäksi alkoholiongelman hoitoon on olemassa muitakin apukeinoja. Lääkäri Hannu Aho ja terapeutti Sari Castrén kertovat mitä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa. Lataa radiojutut tämän linkin takaa.

 

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä ContrAl Clinicsin kanssa.