Tuhannet osoiteristiriidat hidastavat hätäkeskuspalveluiden toimintaa

Hanko on pioneeri osoitetietojen täydentämisessä ja alueen osoitteita tarkistaa koko kesän Maanmittauslaitoksen palkkaama työntekijä.

Valtakunnallisesti ristiriitoja osoitetiedoissa on noin 140 000, joista puolet liittyy osoitteiden oikeinkirjoitukseen ja puolet sijaintiin. Hätäkeskuslaitos käyttää paikannuksessaan Maanmittauslaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen tietoaineistoja, joiden välillä voi esiintyä osoiteristiriitoja. Ristiriitoihin Hätäkeskuslaitos törmää toiminnassaan kuukausittain.

”Käyttäjän näkökulmasta kyse on erittäin vakavasta asiasta. Kaikkein pahimmillaan osoiteristiriita voi johtaa ihmishengen menetykseen, jos esimerkiksi ambulanssi ei löydä ajoissa perille, kun aikaa kuluu osoitteen etsimiseen”, kommentoi sisäministeriön poliisiosaston johtava asiantuntija Ari-Pekka Dag.

Osoiteristiriitaan johtava virhe voi tapahtua osoiteprosessin keräysvaiheessa, osoitetietojen siirrossa toisiin järjestelmiin tai osoitetietojen tallennuksessa. Ristiriitoihin liittyy myös 1970-luvulla tehty väestönlaskenta ja tällöin valtakunnallisen rekisterin rakentaminen.

”Kuntien tietojen päivittyminen rekisteriin on ilmeisesti ollut ongelmallista ja lisäksi rekisteriin lisätään enemmän tietoa kuin sieltä poistetaan, mikä voi johtaa päällekkäisyyksiin”, Dag kertoo.

Lisäksi osoiteristiriitoja aiheuttavat kuntaliitokset, joiden johdosta sama kadun tai tien nimi voi esiintyä kunnan alueella kahdesti.

Osoitetietojärjestelmän ympärillä tapahtuu nyt paljon

”Tähän ei ole mitään nopeaa ratkaisua. Sekä prosessia että vastuita pitää selventää ja tieto pitää saada kulkemaan entistä paremmin eri toimijoiden välillä”, Dag kertoo.

Dagin mukaan osoitetietojen parantamisessa on tällä hetkellä hyvä meno päällä.

Tänä vuonna valmistuva paikkatietopoliittinen selonteko -hanke ottaa kantaa osoiteprosessin kuntoon saamiseen ja lisäksi osoitetietojärjestelmä on vahvasti esillä tämän vuoden alussa käynnistyneessä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hankkeessa.

Hangossa Paikkatietoalusta-hanke ja osoitteiden tarkistaminen ja täydentäminen näkyvät tänä kesänä katukuvassa asti, kun Maanmittauslaitoksen palkkaama harjoittelija Martta Jämsén tarkistaa koko kesän alueen osoitteita.

”Tutkin karttoja ja satelliittikuvia ja sitten jalkaudun maastoon katsomaan näitä kohteita ja keräämään niistä tietoa, jotka syötän paikkatietojärjestelmään”, Jämsén kertoo työpäiviensä sisällöstä.

Erityisesti Jämsén keskittyy keräämään kerrostalojen ja taloyhtiöiden sisäänkäyntien osoitteita ja sijainteja sekä kulkupisteitä, joista tontille tai talolle ajetaan. Kulkutiedot ovat oleellinen osa osoitetietojärjestelmän parantamista ja erittäin tärkeä tieto hätäkeskuspalveluille.

Kuntalaisten aktiivisuudella iso merkitys

Hangon kaupungille Jämsénin työ on erittäin arvokasta.

”Meille keskisuurille ja pienille kunnille on erittäin hieno asia, että Maanmittauslaitos haluaa ottaa meidät mukaan tähän Osoitetietoprosessiin ja koko hankkeeseen, sillä kokoisillamme kunnilla harvoin on laittaa suuria resursseja näihin asioihin”, Hangon kaupungin paikkatietoinsinööri Daniela Hellgren kertoo.

Hangon kaupunki hakeutui itse mukaan hankkeeseen, koska vaikka osoitejärjestelmää päivitetään jatkuvasti, löytyy sieltä silti virheitä ja selvitettäviä paikkoja. Hellgren kannustaa myös muita kuntia lähtemään rohkeasti mukaan hankkeeseen. Hellgren toivoo myös, että kuntalaiset olisivat rohkeasti yhteydessä kuntaan mahdollisista virheistä osoitetiedoissa.

”Jos esimerkiksi vieraat menevät aina väärään paikkaan, kannattaa miettiä, voiko osoitteessa olla jotain korjattavaa ja ottaa yhteyttä kuntaan”, Hellgren kertoo.

Kainalo:

Myös vesillelaskupaikan ja laiturin sijainti on tärkeä tieto

Talojen ja tonttien sisäänkäyntien lisäksi tärkeä tieto osoitteesta on mahdollinen vesillelaskupaikka tai laiturin sijainti, mikäli talo tai tontti sijaitsee saaressa. Usein mahdollinen vesillelaskupaikka voi olla eri kohdassa kuin mihin itse osoite viittaa, minkä vuoksi on tärkeää, että myös ne tunnetaan.

Oman kodin tai kesämökin vesillelaskupaikan voi nyt tallentaa itse, sillä tänä kesänä Maanmittauslaitos pilotoi joukkoistamista karttatietojen keräämisessä. Pilotissa kokeillaan, voidaanko kansalaisten tekemiä havaintoja hyödyntämällä parantaa maastotietojen ajantasaisuutta.

Tietoja kerätään Karttakerttu-nimisen yhteisöllisen karttapalvelupilotin avulla. Karttakertussa jokainen voi itse käydä merkitsemässä vesillelaskupaikan tai laiturin, jonka kautta saavutaan esimerkiksi saaressa sijaitsevalle kesämökille.

 

Artikkelin liitteenä kaksi kuvaa paikkatietoalan harjoittelija Martta Jämsénistä Hangossa. Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä. Kuvaaja: Jukka Åman

Kuvateksti: Osoitetietoja Hangossa tarkistava Martta Jämsén kertoo, että hänellä on tullut vastaan yllättäviäkin tilanteita osoitteita tarkistaessaan, kun joillain taloilla onkin ollut useampi osoite ja talon tai tontin sisäänkäynti on ollut todella haastavassa paikassa.

 

Aiheesta on tehty myös video: https://vimeo.com/225061456/8604af0b43

JULKAISUVAPAA HETI

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa.

 

Lisätietoja:

Viestintäassistentti Jade Lehtinen, puh. 050 320 4555

Johtava asiantuntija Paula Ahonen-Rainio, puh. 050 592 8487 (paikalla 2.8. alkaen)

Osoitetietojärjestelmä-osahanke ja Karttakerttu-pilotti ovat osa Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hanketta.