Tutkimus: Puolet suomalaisista suosii pitkillä matkoilla julkisia kulkuvälineitä – näin älykäs liikkuminen muuttaa joulun menoliikennettä

Yhdessäolon ja lahjojen lisäksi joulu tarkoittaa monelle myös matkustamista. Joulun alla niin junat, bussit kuin maantietkin täyttyvät menoliikenteestä.

Ramboll Finlandin teettämässä tutkimuksessa* selvisi, että jopa puolet suomalaisista suosii julkista liikennettä matkustaessaan yksin pidemmän matkan kotimaassa, mutta toisaalta esimerkiksi lapsitalouksista (n=194) 59 % liikkuu lasten kanssa mieluiten omalla autolla.

Älykkään liikkumisen ansiosta joulun menoliikenne voi kuitenkin tulevaisuudessa näyttää hyvinkin erilaiselta.

– Kymmenessä vuodessa esimerkiksi jaetut liikkumispalvelut ovat varmasti jo yleistyneet ja meidän on mahdollisia tehdä matkoja yhdistäen erilaisia kulkumuotoja vaivattomasti. Eli voisimme vaikkapa kulkea julkisilla kotoa kaupungista mökille keskelle metsää tekemällä varauksen yhdessä palvelussa, joka optimoisi meille sopivat kulkuvälineet matkan tekoon, Ramboll-yhtiön kansainvälistä älykkään liikkumisen yksikköä johtava Jukka-Pekka Pitkänen pohtii.

Älykkäiden liikenneratkaisujen myötä ihmisten reitittäminen ruuhkaisilta teiltä vähemmän ruuhkautuneille ajoradoille voisi olla myös tulevaisuudessa mahdollista ja yksi tapa välttää suurempien ruuhkien syntymistä.

– Periaatteessa voisimme vaikka kääntää nelikaistaiselta moottoritieltä yhden kaistan kulkemaan ruuhkien suuntaisesti, jos puolestaan vastaantuleva liikenne olisi vähäistä. Maailmalla tällaisia ratkaisuja on jo käytössä.

Älykkäässä liikkumisessa on kyse ennen kaikkea kokonaisvaltaisesta liikennejärjestelmän ymmärtämisestä ja tarkastelemisesta käyttäjälähtöisesti sekä siitä, miten uusia palveluita ja uutta teknologiaa voidaan hyödyntää osana liikenteen suunnittelua.

Yksin matkustaessa käytetään julkisia

Pitkänen uskoo, että julkisen liikenteen suosiossa yksin pitkiä matkoja matkustettaessa näkyy niin hinta kuin käyttömukavuus.

– Yksin matkustaessa lippu voi tulla halvemmaksi kuin auton kustannukset, ja vaikkapa junassa voi esimerkiksi tehdä samalla töitä tai katsella elokuvaa, eikä matkustaminen vaadi samanlaista keskittymistä kuin auton ajaminen.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että naiset valitsevat miehiä useammin julkiset liikennepalvelut matkustaessaan yksin: naisista 61 % kertoi suosivansa julkista liikennettä yksin matkustaessaan, kun miehissä luku oli vain 38. Naisten lisäksi erityisesti 18–34-vuotiaat olivat kiinnostuneita matkustamaan julkisilla pidempiä matkoja.

Pitkänen uskoo, että MaaS:in, eli liikenteen palveluistumisen yleistyessä julkisen liikenteen käyttöaste voi kasvaa vieläkin suuremmaksi, mutta se vaatisi myös esimerkiksi palveluiden verotuksen uudistamista.

– Taksiuudistuksen myötä olemme voineet nähdä, että alalle on tulossa monenlaisia innovatiivisia firmoja, jotka luovat aivan uusia liikkumisen palveluita. Se, että näissä uusissa mahdollisuuksissa todella päästään eteenpäin vaatii myös yhteiskunnan kehittymistä, jotta näitä uusia palveluita pystytään koordinoimaan ja hyödyntämään osana joukkoliikennepalveluita, Pitkänen kertoo.

Tutkimuksessa selvisi myös, että puolet suomalaisista on huolissaan liikenteen ympäristövaikutuksista, mutta kuitenkin vain 31 % kertoo pyrkivänsä vähentämään lentomatkustamista.

Lasten kanssa matkustetaan autolla

Auton suosiota lapsitalouksissa selittää Pitkäsen mukaan useampi tekijä.

– Esimerkiksi suurien tavaramäärien tai rattaiden kanssa voi olla vaikea liikkua julkisilla, ja ei ole varmuutta, että mahtuuko matkustaja vaikkapa rattaiden kanssa juuri toivomaansa bussiin. Lisäksi tässä voisi olla taustalla sellainen sosiaalinen tekijä, että jos vaikka lapsi itkee kovasti, niin tällainen tilanne voi olla mukavampi hoitaa suljetussa ympäristössä.

– Jos tutkimuksessa olisi tarkasteltu joulun ajan liikennettä, olisi luku voinut olla jopa suurempi, sillä jouluna erityisesti tavaran määrä korostuu, Pitkänen lisää.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti asuinpaikka vaikuttaa halukkuuteen käyttää omaa autoa lasten kanssa liikkuessa: pienemmillä paikkakunnilla asuvat käyttävät autoa lasten kanssa liikkuessaan huomattavasti enemmän kuin pääkaupunkiseudulla asuvat.

– Joukkoliikenne toimii lähtökohtaisesti paremmin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla, ja se näkyy tässä. Tulevaisuudessa uudenlaiset älykkään liikkumisen ratkaisut voivat mahdollistaa entistä paremmat joukkoliikennepalvelut myös pienemmillä paikkakunnilla. Esimerkiksi sen sijaan, että joukkoliikenne perustuu tarkkoihin aikatauluihin ja reitteihin voisi niiden tilalle tulla erilaisia on demand -palveluita, älykkään liikkumisen huippuasiantuntija Pitkänen miettii.

 

*Tutkimuksesta:

  • Ramboll Finlandin Tuhat suomalaista -tutkimuksen teki IROResearch Oy
  • Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin
  • Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000
  • Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 26.11.–3.12.2018
  • Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä

 

Liitteenä kaksi kuvaa Jukka-Pekka Pitkäsestä. Kuvat ovat vapaasti median käytettävissä.

Lisätietoja:

Jukka-Pekka Pitkänen
Global Division Director, Smart Mobility
Ramboll Finland Oy
p. +358 (40) 7384190
jukka-pekka.pitkanen@ramboll.fi

 

Tiedote on tuotettu yhteistyössä Ramboll Finlandin kanssa.